Mielestäni työmarkkinoilla ajankohtaista juuri nyt ovat seuraavat neljä osa-aluetta: hallitusohjelmavaikuttaminen työehtosopimusjärjestelmän vakauttaminen, sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen ja laadulliseen työllisyyteen vaikuttaminen.
Hallitusohjelmavaikuttaminen
- Osaamistason ja työllisyysasteen nostamiseksi koko koulutusketju huolehditaan kuntoon.
- Varmistetaan konkreettinen tiekartta, jolla nostetaan TKI-panostukset neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä ja saatetaan julkinen talous tasapainoon.
- Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä vahvaan EU-vaikuttamiseen panostetaan.
(linkki Akavan hallitusohjelmatavoitteiden tiivistelmään >>)
Akavan on avattava latua työehtosopimusjärjestelmän vakauttamiseksi
- Työriitojen sovittelujärjestelmä on uudistettava Akavan ehdotuksen pohjalta.
- Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen tulisi yhdessä määritellä päämäärä, tavoitteet ja keinot, miten työehtojen sopimus- ja neuvottelujärjestelmää pitäisi akavalaisten kannalta kehittää.
- Työmarkkinaosapuolten tulisi käynnistää vuoropuhelu keskinäisen luottamuksen palauttamiseksi ja määritellään ne tahot, jotka osallistuvat vuoropuheluun.
Akavan on otettava etunoja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa
- Työnteon muoto ei saisi jatkossa olla peruste sosiaaliturvan ulkopuolelle jäämiseen. Palkansaajan, itsensätyöllistäjän ja yrittäjän erot sosiaaliturvassa tulisi olla nykyistä matalampia. Erilaisia työnteon muotoja olisi helpompi yhdistää ja siirtyä niiden välillä.
- Työkykyiset ihmiset kykenisivät ja haluaisivat hankkia toimeentulonsa työllä – riippumatta työnteon muodosta. Tämä edellyttäisi huolenpitoa ja osallisuutta turvaavia laadukkaita palveluja erityisesti sosiaalietuuden saamisen pitkittyessä.
- Työnteon kannustavuuden varmistaminen edellyttäisi sosiaaliturvan kehittämisen lisäksi sitä, että kokoaikatyötä tekevän työtulot riittäisivät elämiseen eikä samanaikaisen sosiaalituen tarvetta enää olisi.
Akavan on vaikutettava laadulliseen työllisyyteen
- Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrällisen noston (neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä) ohella on seurattava rahoituksen kohdentamisen vaikutusta työllisyyteen.
- Tutkimuksen, koulutuksen ja työuran aikaisen jatkuvan oppimisen merkitys työllisyystoimina on tunnustettava varmistamalla (tai tunnustettava ja varmistettava) niihin riittävä perusrahoitus. Koulutukseen pääsyä on nopeutettava opiskelijavalintoja joustavoittamalla. Koulutustarjontaa, koulutuksen laatua ja tutkintojen läpäisyä on kehitettävä nykyisten ja tulevien osaamistarpeiden mukaisesti.
- Työllisyysasteen nostoon tähtäävien toimien lisäksi on panostettava työurien pidentämiseen parantamalla opintojen aikaista hyvinvointia, työhyvinvointia ja työuran jatkamisen taloudellisia kannusteita.